Muinainen Sarsa

Muinaismuistoja Kangasalla

Kangasalan Sarsa on Länsi-Suomen pitkäaikaisin muinaisasuinpaikka, jolla on asuttu noin 8000 vuotta eli lähes koko esihistoriallisen ajan. Laajuudeltaan ja merkitykseltään se on yksi huomattavimmista muinaisjäännösalueista Pirkanmaan ja koko Suomen mittakaavassa. Sarsan esihistoriallisissa löydöissä ovat edustettuina kaikki läntisen Suomen kivikauden ja Sisä-Suomen varhaisen metallikauden vaiheet. Niiden kiinnostavuutta lisäävät historian ja luonnon saavutettavuus autenttisilla tapahtumapaikoilla.
Oman eritysipiirteensä tuo Wääksyn kartanon kulttuuriympäristön laajaa vuosisatainen historia. Alueella sijaitseva, yli 50-vuotias perhematkailukohde Kangasalan Pohtiolampi sääksikeskuksineen, kunnostettavine muinaispolkuineen ja kehittyvine palveluineen toimii porttina muinaismuistoalueelle tarjoten elämyksiä ja oivalluksia eri ikäisille historiasta, luonnosta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille kävijöille. 

 

Luonto

Historia

Tulevaisuus

“Muinainen Sarsa”- karttatyökalu

Sarsan kivikautinen asuinalue löytyi Kangasalla v. 1920

Heikki Mäenpää

Kesällä 1920 rakennettiin Kangasalla Wääksyn kartanon navettaa ja tallia.  Poika nimeltään Sakari oli hakemassa hevoskärryillä hiekkaa läheiseltä hiekkakuopalta. Hevosen nimi oli Jekku. Jos kuormaan tuli Jekun mielestä liikaa hiekkaa se ei lähtenyt liikkeelle ennen kuin kuormaa oli vähennetty.  Sakari teki liian suuren kuorman ja joutui poistamaan hiekkaa kuormasta.  Silloin hän löysi kuormasta kaksi kivikautista kivitalttaa.  Etsiessään uudelleen kaivamastaan paikasta hän löysi niitä vielä lisää.

Paikallishistoriaa tutuksi paikkatietoa kehittämällä

“Muinainen Sarsa”- pöytäroolipeli

Seuraa meitä myös somessa